Slovenia 2017 yhteenveto ja parhaat perhot
Yhteenveto
Kokonaisuudessaan reissua voi pitää varsin hyvin onnistuneena. Olin onnekas säiden suhteen ja viimeistä iltapäivää lukuunottamatta vedet olivat kirkkaat. Näin ollen pystyin kalastamaan 11 vrk reissusta kaikki kalastettavissa olleet 10 vuorokautta. Toisaalta helteinen sää sai kalat varovaisiksi ja päivisin melko passiivisiksi. Pintomista ei päivisin ihan yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta näkynyt, mutta auringonlaskujen aikaan alkoi joka-iltainen n. 30 min kestävä pintasyönti, jolloin piti olla vapojen kanssa valmiina asemissa.
Hyönteisistä eniten näkyi ruskeita päivänkorentoja / spinnereitä (koukkukoko #12-16). Erityisesti Bovecin seudulla (ylä-soca & Lepena) näkyi myös paljon suuria koskikorentoja (koukkukoko #6-8).
Pintaperhoista parhaiten toimivat isot, hyvin näkyvät perhot. Tätä selittänee se, että pintaperhostelu keskittyi kohtuullisen koviinkin virtapaikkoihin, seisovan / sileän veden kalojen ollessa todella vaikeita höynäytettäviä. Hyvin näkyvien perhojen toimivuus selittynee isolta osin sillä, että ne pystyi havaitsemaan heti niiden laskeuduttua veteen, jolloin vapaan uiton aika piteni, eikä kalat turhaan hylänneet perhoja viistämisen takia. Otsikon "parhaat perhot" alla on tarkempaa lätinää toimivaksi osoittautuneista perhoista.
Pintaperhoilla kalastaessa käytin pääosin 0.14 mm fluorocarbon tippiä (n.50 - 80cm). Ainakin virtapaikoissa tämä paksuus toimi kohtuullisen hyvin. Ensimmäisenä kalastuspäivänä perukkeen ohennus 0.12 mm fluoroon antoi pari kalaa, jotka kävivät vain tarkastelemassa 0.14 perukkeella uitettuja perhoja. Nymfisetissä käytin 0.16 mm sekoitesiimaa (Ikon Powertippet) ja se toimi mainiosti niissä paikoissa, joissa itse kalastin.
Kokonaisuudessaan taas todella opettavainen reissu. Eniten oppia tuli virranluvusta, pintaperhokalastuksesta, heittotekniikoista, kalojen käytöksestä ja niiden lähestymisestä jne.
Parhaat perhot
Parhaiten toimineiden perhojen lista on pintaperhopainotteinen ihan siitä syystä, että kalastus painottui pinturointiin ja niinhän sitä sanotaan että "sillä saa, millä kalastaa". Lisäksi nymfeistä itselläni oli vahvat suosikit jo ennen reissua, eivätkä ne pettäneet tälläkään kertaa. Tästä syystä siiman päässä ei käynyt kuin muutama nymfimalli. Alla parhaiten toimineet ja useampia kaloja antaneita perhomalleja satunnaisessa järjestyksessä.
1. Parachute Nelson caddis #12
Parachute Nelson on omia suosikkipintureitani monestakin syystä. Se kelluu erittäin hyvin, näkyy hyvin kovemmassakin virrassa ja häkilätolpan väriä vaihtelemalla hyvinkin erilaisissa vesistöissä ja ympäristöissä. PNC antoi tällä reissulla lukemattoman määrän kaloja ja kalatapahtumia. Mukanani olleet PNC:t olivat sidottu #12-14 koukkuihin ja varustettu valkoisilla ja chartreuse häkilätolpilla. Värivaihtoehdot osoittautui huonoiksi. Erityisesti Socalla, Lepenalla ja Tolminkalla valkoinen ja chartreuse väri katosi turkoosiin veteen turhan helposti. Oranssi / Punainen häkilätolppa olisi ollut nappivalinta.
Koukku: #12 pintaperhokoukku
Runko: Hends superfine (oliivi)
Siipi: Luonnonvärinen Elk neljänä nippuna
Thorax: CDC dubbing (natural)
Häkilätolppa: Chartreuse polypropyleeni
Häkilä: Vaaleanruskea kukko
2. Nyblom caddis #12
Tähän oikeastaan täysin samat perustelut kuin Nelson caddikseenkin. Nymblom caddiksiä itsellä oli mukana myös pinkillä ja oranssilla tolpalla, minkä takia nämä hakeutui varsinkin pimeällä helposti siiman päähän. Kyseinen perhomalli antoi useamman hyvän kalan.
Koukku: #12 pintaperhokoukku
Runko: Kauris useammasta nipusta sidottuna ja muotoon leikattuna
Häkilätolppa: Polypropyleeni
Häkilä: Ruskea kukko
3.Ruskea biots päikkäri #12-14
Ruskea biots päikkäri antoi myös useamman hyvän kalan. Ruskeita päikkäreitä / spinnereitä esiintyi lähes jokaisella joella ja jokaisena iltana mikä selittänee perhon toimivuutta. Tämä malli hävisi hieman kelluvuudessa käyttämilleni vesiperhosmalleille, minkä takia tätä ei paljoa tullut kovemmissa virtapaikoissa käytettyä. Kalastukseni keskittyi virtapaikkoihin sen jälkeen kun olin kantapään kautta huomannut, että tyynien poolien kalat olivat useinmiten liian säikkyjä ja kranttuja narrattavaksi. Myös näkyvyys meinasi olla heikko, kun mukaan sattui vain valkoisella ja kohtuullisen hennolla siivellä varustettuja perhoja.
Koukku: #12-14 Pintaperhokoukku (tässä Ikon D120)
Pyrstö: 4 kpl microfibbets jaettuna kaksi puolelleen
Runko: Kalkkunan biots (rusty spinner)
Thorax: CDC-dubbing (natural)
Häkilätolppa: Valkoinen polypropyleeni
Häkilä: Ruskea kukko
4. #54
Kohtalaisen simppeli vesiperhosmalli, joka antoi myös muutaman hyvän kalan. Tähän perhoon sain nousemaan pari varovaisempaa kalaa, jotka olivat antaneet ensin hylkyä muille tarjokkaille. Häkilöimätön ja kevyt perho laskeutuu pehmeäsi veteen ja toimi myös tyynessä vedessä olleille kaloille pari kertaa. Kovemmissa virtapaikoissa näkyvyys oli huono ja cdc:n vettymisen jälkeen kelluvuuskin heikko. Em. syistä käyttö rajoittui niska-alueisiin, virtaamattomiin pooleihin ja muihin hyvin tasaisiin virran kohtiin.
Koukku: #14 pintaperhokoukku
Runko: Hends superfine (oliivi)
Alussiipi: 2 x CDC natural
Päällyssiipi: Elk
Thorax: Lenkkiin dubattu CDC (natural)
Tuntosarvet: Mallard
5. PP-caddis
Tähän perhomalliin tutustuin vasta paikan päällä. Näkyvyysongelman takia sain paikalliselta oppaaltani lainaan kyseisenlaisen vesiperhosmallin, jossa näkyvyyden varmisti oranssi päällyssiipi. Tästä perhosta tuli kertaheitolla yksi suosikeistani. Polypropyleenistä tehdyn siiven ansiosta perho kelluu todella hyvin, kauan ja korkealla ja sen kuivaaminen kalastuskuntoon on nopeaa. Lisäksi se kiinnosti kaloja todella hyvin ja vähäisestä käytöstä (minulla oli vain yksi näitä, joka jäi puuhun) huolimatta antoi useamman kalan ja lukemattoman määrän tärppejä. Kaiken kaikkiaan loistava kalastusperho kaikessa käytännöllisyydessään.
Koukku: Esim. TMC 2499SP-BL tai Kamasan B100 #12-16
Runko: Ultra Chenille
Siipi: Polypropyleeni (ruskea)
Soihtu: Polypropyleeni (oranssi)
Thorax: CDC-lenkkiin dubattuna
Tuntosarvet: Mallard
6. Musta PT-nymfi #14
Tämä perho on todistanut tehokkuutensa jo aikaisemminkin ja oli tähänkin reissuun lähdettäessä ns. ykköskentän sentteri. Toimi jälleen todella hyvin ja antoi määrällisesti eniten kaloja ja tukun tapahtumia. Tästä perhosta karkuutin reissun suurimmat kalat. Tämä siitäkin huolimatta että nymfeillä kalastaminen jäi tällä reissulla todella vähälle.
Koukku: #14 jig-nymph koukku (oma suosikki Ikonin J330)
Kuula: 3.5 mm tungsten (hopea)
Pyrstö: Musta fasaani
Runko: Musta fasaani
Kierre: Hopea wire
Thorax: Ice dubbing (musta)
Häkilä: CDC-musta
Iskupiste: Oranssi UTC70
7. Lesly's nymph
Tämä perho menee samaan gategoriaan kuin PP-caddis, eli oppaan rasiasta vohkittu malli. Täytyy sanoa että ensimmäisen kerran kun perhon näin, herätti sen ulkonäkö pientä hilpeyttä. Käytössä hilpeys pysyi, mutta syy siihen vaihtui. Kyseinen malli toimi todella hyvin ja antoi lukemattoman määrän kaloja ja tapahtumia. Oikealla kalojen riepottelema, oppaan rasiasta mukaan tarttunut esikuva ja vasemmalla tekemäni kopio, jossa olen korvannut peltopyyhäkilän cdc:llä.
Koukku: Esim. Hends BL599 #12
Kuula: 3.5 mm tungsten (kulta)
Runko: musta sidontalanka
Kierre: UNI Mylar
Thorax: Oranssi dubbing
Häkilä: Peltopyy, naarasfasaani, CDC tms.
Edellä mainittujen lisäksi useampi perhomalli antoi kaloja. Erilaiset klinkit antoivat useamman kalan, mutta klinkit jäivät tällä reissulla vähän muiden mallien jalkoihin. Parhaiten toiminut klinkki oli väriltään musta ja sidottu Partridgen #14 koukkuun. Musta liitsi oli käytössä ehkä noin tunnin ja antoi sinä aikana useamman kalan ja hävisi lopulta piuhojen mennessä poikki kalan kanssa temmeltäessä. Jig-koukkuun sidottu #16 orange tag antoi pari kalaa (käyttö jäi vähälle) ja #16 oliivi perdigon nymph (käyttö jäi vähälle) yhden n. 40cm harjuksen, joka oli hylännyt useamman tarjokkaan ennen sitä.
Kokonaisuudessaan reissua voi pitää varsin hyvin onnistuneena. Olin onnekas säiden suhteen ja viimeistä iltapäivää lukuunottamatta vedet olivat kirkkaat. Näin ollen pystyin kalastamaan 11 vrk reissusta kaikki kalastettavissa olleet 10 vuorokautta. Toisaalta helteinen sää sai kalat varovaisiksi ja päivisin melko passiivisiksi. Pintomista ei päivisin ihan yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta näkynyt, mutta auringonlaskujen aikaan alkoi joka-iltainen n. 30 min kestävä pintasyönti, jolloin piti olla vapojen kanssa valmiina asemissa.
Hyönteisistä eniten näkyi ruskeita päivänkorentoja / spinnereitä (koukkukoko #12-16). Erityisesti Bovecin seudulla (ylä-soca & Lepena) näkyi myös paljon suuria koskikorentoja (koukkukoko #6-8).
Pintaperhoista parhaiten toimivat isot, hyvin näkyvät perhot. Tätä selittänee se, että pintaperhostelu keskittyi kohtuullisen koviinkin virtapaikkoihin, seisovan / sileän veden kalojen ollessa todella vaikeita höynäytettäviä. Hyvin näkyvien perhojen toimivuus selittynee isolta osin sillä, että ne pystyi havaitsemaan heti niiden laskeuduttua veteen, jolloin vapaan uiton aika piteni, eikä kalat turhaan hylänneet perhoja viistämisen takia. Otsikon "parhaat perhot" alla on tarkempaa lätinää toimivaksi osoittautuneista perhoista.
Pintaperhoilla kalastaessa käytin pääosin 0.14 mm fluorocarbon tippiä (n.50 - 80cm). Ainakin virtapaikoissa tämä paksuus toimi kohtuullisen hyvin. Ensimmäisenä kalastuspäivänä perukkeen ohennus 0.12 mm fluoroon antoi pari kalaa, jotka kävivät vain tarkastelemassa 0.14 perukkeella uitettuja perhoja. Nymfisetissä käytin 0.16 mm sekoitesiimaa (Ikon Powertippet) ja se toimi mainiosti niissä paikoissa, joissa itse kalastin.
Kokonaisuudessaan taas todella opettavainen reissu. Eniten oppia tuli virranluvusta, pintaperhokalastuksesta, heittotekniikoista, kalojen käytöksestä ja niiden lähestymisestä jne.
Parhaat perhot
Parhaiten toimineiden perhojen lista on pintaperhopainotteinen ihan siitä syystä, että kalastus painottui pinturointiin ja niinhän sitä sanotaan että "sillä saa, millä kalastaa". Lisäksi nymfeistä itselläni oli vahvat suosikit jo ennen reissua, eivätkä ne pettäneet tälläkään kertaa. Tästä syystä siiman päässä ei käynyt kuin muutama nymfimalli. Alla parhaiten toimineet ja useampia kaloja antaneita perhomalleja satunnaisessa järjestyksessä.
1. Parachute Nelson caddis #12
Parachute Nelson on omia suosikkipintureitani monestakin syystä. Se kelluu erittäin hyvin, näkyy hyvin kovemmassakin virrassa ja häkilätolpan väriä vaihtelemalla hyvinkin erilaisissa vesistöissä ja ympäristöissä. PNC antoi tällä reissulla lukemattoman määrän kaloja ja kalatapahtumia. Mukanani olleet PNC:t olivat sidottu #12-14 koukkuihin ja varustettu valkoisilla ja chartreuse häkilätolpilla. Värivaihtoehdot osoittautui huonoiksi. Erityisesti Socalla, Lepenalla ja Tolminkalla valkoinen ja chartreuse väri katosi turkoosiin veteen turhan helposti. Oranssi / Punainen häkilätolppa olisi ollut nappivalinta.
 |
| Parachute Nelson caddis #12 |
Runko: Hends superfine (oliivi)
Siipi: Luonnonvärinen Elk neljänä nippuna
Thorax: CDC dubbing (natural)
Häkilätolppa: Chartreuse polypropyleeni
Häkilä: Vaaleanruskea kukko
2. Nyblom caddis #12
Tähän oikeastaan täysin samat perustelut kuin Nelson caddikseenkin. Nymblom caddiksiä itsellä oli mukana myös pinkillä ja oranssilla tolpalla, minkä takia nämä hakeutui varsinkin pimeällä helposti siiman päähän. Kyseinen perhomalli antoi useamman hyvän kalan.
 |
| Nyblom caddis #12 |
Runko: Kauris useammasta nipusta sidottuna ja muotoon leikattuna
Häkilätolppa: Polypropyleeni
Häkilä: Ruskea kukko
3.Ruskea biots päikkäri #12-14
Ruskea biots päikkäri antoi myös useamman hyvän kalan. Ruskeita päikkäreitä / spinnereitä esiintyi lähes jokaisella joella ja jokaisena iltana mikä selittänee perhon toimivuutta. Tämä malli hävisi hieman kelluvuudessa käyttämilleni vesiperhosmalleille, minkä takia tätä ei paljoa tullut kovemmissa virtapaikoissa käytettyä. Kalastukseni keskittyi virtapaikkoihin sen jälkeen kun olin kantapään kautta huomannut, että tyynien poolien kalat olivat useinmiten liian säikkyjä ja kranttuja narrattavaksi. Myös näkyvyys meinasi olla heikko, kun mukaan sattui vain valkoisella ja kohtuullisen hennolla siivellä varustettuja perhoja.
 |
| Ruskea biots päikkäri |
Pyrstö: 4 kpl microfibbets jaettuna kaksi puolelleen
Runko: Kalkkunan biots (rusty spinner)
Thorax: CDC-dubbing (natural)
Häkilätolppa: Valkoinen polypropyleeni
Häkilä: Ruskea kukko
4. #54
Kohtalaisen simppeli vesiperhosmalli, joka antoi myös muutaman hyvän kalan. Tähän perhoon sain nousemaan pari varovaisempaa kalaa, jotka olivat antaneet ensin hylkyä muille tarjokkaille. Häkilöimätön ja kevyt perho laskeutuu pehmeäsi veteen ja toimi myös tyynessä vedessä olleille kaloille pari kertaa. Kovemmissa virtapaikoissa näkyvyys oli huono ja cdc:n vettymisen jälkeen kelluvuuskin heikko. Em. syistä käyttö rajoittui niska-alueisiin, virtaamattomiin pooleihin ja muihin hyvin tasaisiin virran kohtiin.
 |
| #54 #14 |
Runko: Hends superfine (oliivi)
Alussiipi: 2 x CDC natural
Päällyssiipi: Elk
Thorax: Lenkkiin dubattu CDC (natural)
Tuntosarvet: Mallard
5. PP-caddis
Tähän perhomalliin tutustuin vasta paikan päällä. Näkyvyysongelman takia sain paikalliselta oppaaltani lainaan kyseisenlaisen vesiperhosmallin, jossa näkyvyyden varmisti oranssi päällyssiipi. Tästä perhosta tuli kertaheitolla yksi suosikeistani. Polypropyleenistä tehdyn siiven ansiosta perho kelluu todella hyvin, kauan ja korkealla ja sen kuivaaminen kalastuskuntoon on nopeaa. Lisäksi se kiinnosti kaloja todella hyvin ja vähäisestä käytöstä (minulla oli vain yksi näitä, joka jäi puuhun) huolimatta antoi useamman kalan ja lukemattoman määrän tärppejä. Kaiken kaikkiaan loistava kalastusperho kaikessa käytännöllisyydessään.
 |
| PP-caddis |
Runko: Ultra Chenille
Siipi: Polypropyleeni (ruskea)
Soihtu: Polypropyleeni (oranssi)
Thorax: CDC-lenkkiin dubattuna
Tuntosarvet: Mallard
6. Musta PT-nymfi #14
Tämä perho on todistanut tehokkuutensa jo aikaisemminkin ja oli tähänkin reissuun lähdettäessä ns. ykköskentän sentteri. Toimi jälleen todella hyvin ja antoi määrällisesti eniten kaloja ja tukun tapahtumia. Tästä perhosta karkuutin reissun suurimmat kalat. Tämä siitäkin huolimatta että nymfeillä kalastaminen jäi tällä reissulla todella vähälle.
 |
| Musta PT-nymfi #14 |
Koukku: #14 jig-nymph koukku (oma suosikki Ikonin J330)
Kuula: 3.5 mm tungsten (hopea)
Pyrstö: Musta fasaani
Runko: Musta fasaani
Kierre: Hopea wire
Thorax: Ice dubbing (musta)
Häkilä: CDC-musta
Iskupiste: Oranssi UTC70
7. Lesly's nymph
Tämä perho menee samaan gategoriaan kuin PP-caddis, eli oppaan rasiasta vohkittu malli. Täytyy sanoa että ensimmäisen kerran kun perhon näin, herätti sen ulkonäkö pientä hilpeyttä. Käytössä hilpeys pysyi, mutta syy siihen vaihtui. Kyseinen malli toimi todella hyvin ja antoi lukemattoman määrän kaloja ja tapahtumia. Oikealla kalojen riepottelema, oppaan rasiasta mukaan tarttunut esikuva ja vasemmalla tekemäni kopio, jossa olen korvannut peltopyyhäkilän cdc:llä.
 |
| Lesly's nymph |
Kuula: 3.5 mm tungsten (kulta)
Runko: musta sidontalanka
Kierre: UNI Mylar
Thorax: Oranssi dubbing
Häkilä: Peltopyy, naarasfasaani, CDC tms.
Edellä mainittujen lisäksi useampi perhomalli antoi kaloja. Erilaiset klinkit antoivat useamman kalan, mutta klinkit jäivät tällä reissulla vähän muiden mallien jalkoihin. Parhaiten toiminut klinkki oli väriltään musta ja sidottu Partridgen #14 koukkuun. Musta liitsi oli käytössä ehkä noin tunnin ja antoi sinä aikana useamman kalan ja hävisi lopulta piuhojen mennessä poikki kalan kanssa temmeltäessä. Jig-koukkuun sidottu #16 orange tag antoi pari kalaa (käyttö jäi vähälle) ja #16 oliivi perdigon nymph (käyttö jäi vähälle) yhden n. 40cm harjuksen, joka oli hylännyt useamman tarjokkaan ennen sitä.
Kommentit
Lähetä kommentti