Vapaasti Virran Mukana

Pienestä #8 koukkuun sidotusta kuulapäätinselistä (pituus n. 5,5 cm - 6 cm) on tullut itselleni yksi järvikalastuksen luottoperhoista muutaman viime vuoden aikana. Kuulapäätinseli on kelvannut niin harjukselle, taimenelle kuin raudullekin... Välillä jopa todella hyvin. Parhaiten itselleni tapahtumia on tuonut nopea uitto, mutta myös hidas hand-twist nyhräys on ollu joskus toimiva. Perhonsidonnallisesti inhoan kyseisen perhon sitomista... Tinselien pöllyttely ja niistä aiheutuva sotku vaan ärsyttää. Ehkäpä juuri edellä mainitusta syystä olen kehittänyt itselleni pahan tavan lykätä näiden sidontaa aina "huomiselle" tai "syssymmälle". Toinen ärsytyksen aihe on se, etten meinaa koskaan muistaa millä tavoilla rakenneltuna omaan silmään ja käyttöön mieluisimmat tinselit ovat syntyneet. Edellä mainitusta syystä päätin tehdä kuulapäätinselin sidonnasta itselleni ohjeen jatkoa varten. 😁 Vastuunvapautuslauseke: Oma sidontatekniikkani ei ole ainoa oikea tekniikka, tai parempi

Kylmän huhtikuun johdosta kirjolohilampien vapautumista jääpeitteestä on saanut odottaa jopa täällä etelässä totuttua pidempään. Huhtikuussa ei järville ollut tänä vuonna vielä mitään asiaa, ainakaan perhokalastamaan. Sain kaverilta tilannetietoa, että suunnittelemani kohdejärvi oli vielä osittain jäähileen peitossa 30.4, joten aloin toukokuun alusta tutkailemaan mahdollisia kalastuspäiviä Forecan sääsovelluksesta. Toukokuun alkukin oli kohtuullisen kylmä, tuulinen ja sateinen, joten kauden avausreissun ajankohta venyi tänä vuonna 9.5.2022 saakka. Tein tätä kautta varten kalustotäydennyksiä "järvikalustoon" ostamalla #6 Vision Stillmaniacin #5 pinturikepin ja raskaammaan #7 stremerikepin väliin sillä logiikalla, että #6 vavalla pystyn heittelemään samoja siimoja, kuin kahdella muulla eniten järvillä käyttämälläni vavalla. 9.5.2022 - Saavuin kohdejärvelle klo 11 tienoilla, ja ensimmäisen tunnin käytin parkkipaikalla kamojen kasailuun, joten vesille pääsin klo 12 tienoilla. Läm