Perhonsidontaa - Kuulapäätinseli

- toukokuuta 26, 2022

Pienestä #8 koukkuun sidotusta kuulapäätinselistä (pituus n. 5,5 cm - 6 cm) on tullut itselleni yksi järvikalastuksen luottoperhoista muutaman viime vuoden aikana. Kuulapäätinseli on kelvannut niin harjukselle, taimenelle kuin raudullekin... Välillä jopa todella hyvin. Parhaiten itselleni tapahtumia on tuonut nopea uitto, mutta myös hidas hand-twist nyhräys on ollu joskus toimiva.

Perhonsidonnallisesti inhoan kyseisen perhon sitomista... Tinselien pöllyttely ja niistä aiheutuva sotku vaan ärsyttää. Ehkäpä juuri edellä mainitusta syystä olen kehittänyt itselleni pahan tavan lykätä näiden sidontaa aina "huomiselle" tai "syssymmälle". Toinen ärsytyksen aihe on se, etten meinaa koskaan muistaa millä tavoilla rakenneltuna omaan silmään ja käyttöön mieluisimmat tinselit ovat syntyneet. Edellä mainitusta syystä päätin tehdä kuulapäätinselin sidonnasta itselleni ohjeen jatkoa varten. 😁

Vastuunvapautuslauseke: Oma sidontatekniikkani ei ole ainoa oikea tekniikka, tai parempi kuin mikään muukaan (ja varmasti jollain muulla tavalla saisi vielä toimivamman perhon). Seuraavaksi esittelemälläni tavalla olen saanut kuitenkin aikaiseksi sellaisia kuulapäätinseleitä, jotka miellyttävät omaa silmää, pitävät hyvin muotonsa, ja toimivat ainakin seisovassa vedessä kalastettaessa hienosti.

#8 hopeinen kuulapäätinseli

Kuulapäätinseli vaihe vaiheelta (kuvat kökköä puhelinlaatua)

Itsellen mieluisimmaksi tinselimateriaaliksi on valikoitunut Bogdan Gawlikin "BG Blend Angel Hair". Kyseinen materiaali on omaan makuun rakenteeltaan ihanteellista ainakin seisovan veden perhoihin... Ei liian hentoista, eikä liian kovaa/karkeaa. Ennen kuin kuituja sidotaan koukulle, revitään, venytetään ja pyöritellään niitä sormien välissä moneen kertaan. Tällä tinselimateriaali muuttuu hieman karkeammaksi, jolloin lopullinen perho on ryhdikkäämpi, eikä leviä ns. vappuhuiskaksi vedessäkään niin herkästi.

Vaihe 1 - Koukun pohjustus, kuulan asentaminen. Tässä itselläni 3.5 mm tungstekuula. Pyrstön sidon kohtuullisen lyhyenä, ja ns. yksinkertaisena nippuna, eli en käännä tyviä sitomisen jälkeen enää taakse "tuplaamaan" pyrstöä. Pyrstön kiinnittämisen jälkeen pyöritän sidontalankaa vielä muutaman kerran pyrstön alta/takaa, jolloin se seisoo ryhdikkäämmin eikä sotkeudu niin herkästi koukun mutkaan kalastustilanteissa.

Vaihe 1

Vaihe 2 - Seuraavaksi vahvistan pyrstön sidontakohtaa pikaliimalla, jonka jälkeen dubbaan siipimateriaalin jämät koukulle ja peittelen "sidontajäljet". Lopuksi vielä dubattu osuus harjataan auki reippaalla kädellä.

Vaihe 2

Vaihe 3 - Toisen nipun sidon pyrstöä pidemmäksi. Toinen nippu on omassa sidontatavassani pisin nippu. Toisen nipun tyvet käännät sivuille tuomaan lisää profiilia perhoon, jonka jälkeen jälleen liimaa sidontakohtaan, ja sidontajälkien peittely dubbaamalla.

Vaihe 3 - Siipinippu 2 sidottu pyrstöä pidemmäksi, ja tyvet "jaettu" kummallekin sivulle käännettäväksi.

Vaihe 3 - Tyvet käännetty sivuille, sidontakohta peitelty dubbingilla ja harjattu auki

Vaihe 4 - Seuraavan nipun sidon n. ensimmäisen nipun (pyrstön) mittaisena, tai hieman pidempänä, mutta kuitenkin toisena sidottua nippua lyhyempänä. Tällä haen jo sidontavaiheessa perholle ns. kalaprofiilia. Myös kolmannen nipun tyvet käännetään sivuille tuomaan profiilia, ja sidontajäljet peitellään jälleen dubbaamalla ja harjaamalla dubbaus auki.

Vaihe 4 - Kolmas nippu sidottu koukulle n. ensimmäisen nipun pituisena ja tyvet jaettu tasan "taakse kääntämistä" varten.

Vaihe 4 - Kolmannen nipun tyvet käännetty sivuille...

Vaihe 5 - Edellisen nipun sidontajälkien peittelyn (dubbaus + harjaus) jälkeen on vuorossa ns. viimeisen siipinipun kiinnitys. Viimeisen nipun sidon jälleen vähän edellistä nippua lyhyempänä, mutta kuitenkin aina runkoa pidempänä. Sidottuani viimeisen nipun koukulle, painan nippua kynnellä siten, että se "leviää". Viimeisen nipun tyviä en enää käännä taakse, vaan katkaisen pois. Syy tähän lienee lähinnä se, että kaulus menee helposti liian tukkoon mikäli viimeisenkin nipun tuplaa.

Vaihe 5 - Viimeinen nippu sidottu edellistä nippua lyhyempänä, kynnellä painaen nippua levitetty hieman molemmille sivuille.

Vaihe 5 - Viimeisen nipun tyvet katkaistu ja kauluksen "pohjatyöt" tehty

Vaihe 6 - Viimeisen nipun tyvien katkaisemisen jälkeen on kauluksen vuoro, johon käytän tyypillisesti mustaa / riikinkukon väristä Ice dubbingia lenkkiin dubattuna. Tässä kohtaa värjään langan mustalla tussilla, vahaan langan ja halkaisen sen neulalla, jonka jälkeen lankasäikeiden väliin pujotellaan sopiva määrä ice dubbingia, ja laitetaan lanka pyörimään dubbing-köynnöksen aikaan saamiseksi. Syntynyt dubbingköynnös pyöritellään kaulukseksi, ja perho päätellään aivan kuulan taakse. Lopuksi pää harjataan huolellisesti auki.

Vaihe 6 - Dubbingköynnös valmis pyöritettäväksi

Vaihe 6 - Perho päätelty kuulan taakse, pää vielä harjaamatta auki.

Vaihe 6 - Pää harjattu auki, perho valmis lopullista muotoilua varten

Vaihe 7 - Viimeisessä vaiheessa perho muotoillaan haluttuun muotoon saksimalla, repimällä, pyörittelemällä, harjaamalla ja taas saksimalla, kunnes haluttu profiili on saavutettu. Itse harjailen perhon auki ja trimmaan saksilla perhoa muotoonsa TODELLA LOIVILLA leikkauskulmilla. Toistan harjauksen ja leikkailun niin monta kertaa, että perho on auki harjattunakin ns. oikean muotoinen. Viimeistelyvaiheessa vielä pyörittelen, rypistelen ja kynsillä raavin siipeä ns. viimeisen muodon ja karkeuden saavuttaakseni.