Yksi lupa Läsäkoskella
15.7.2020
Kesälomalla ollessani varasin heti Ruunaalta kotiuduttuani yhden luvan Läsälle, kun kerran lomalla olin ja toistaiseksi vedenlämmöt vielä antaa myöden kalastaa. Kesän aikaisemmat kaksi lupaa peruunutuivat korkeiden lämpöjen takia, ja nyt kun tulevien päivien sääennustetta katsoo, voi samoin käydä myös ensi viikon alkuun osuville kahdelle luvalle... Ärsyttää.
Olin jo etukäteen suunnitellut keskittäväni kalastukseni tällä reissulla yöaikaan. Aurinkoisen kosken pommittaminen tuntuu epätoivoiselta, vaikka toki sieltäkin kaloja nousee, mikäli vaan jaksaisi yrittää. Aloitin kalastuksen illalla joskus klo 18 jälkeen, ajan käytyä pitkäksi muiden kalastusta ensimmäiset pari tuntia katseltuani. Ensimmäisen noin tunnin session kalastelin Pohjoisväylää nymfeillä ja pintureilla ilman mainittavia urotekoja... Liian kuuma meinasi olla, hyttysten pakottaessa laittamaan pitkähihaista päälle.
Illan aikana kalastelin pääväylää samoin menetelmin, saaliin koostuessa erilaisista särkikaloista. Kävin myös Eteläväylässä uimassa ja rikkomassa sääreni sekä kahluuhousuni. Illan alkaessa kunnolla hämärtyä, alkoi kalat aktivoitumaan kuningasväylän yläpooleissa. Itse kalastelin pintaperho + pupa yhdistelmällä, johon alkoi kiihtyvään tahtiin säynävät, särjet ja pienet taimenet hakkaamaan. Hämärän syventyessä, alkoi koskessa näkyä isompienkin kalojen pintakäyntejä. Iltahämärän aikaan yksi kanssakalastajista, jonka kanssa olin päivän aikana paljon tarinoinut, tartutti päävirrasta nymfiin todella hienon kirkkaan taimenen. Seurailin väsytyksen vierestä ja kävin tarjoamassa valokuvauspalvelua haavin heilahdettua. Yksi hienoimmista Läsän kaloista, joita itse olen päässyt paikan päällä todistamaan. Hieno kala nostatti itselläkin fiilistä ja toiveita "paremmasta yöstä", iltapäivän ja illan oltua hieman nihkeitä kalastuksen kannalta.
Yön pimennyttyä spottailin tutuista pooleista pinnassa käyneitä kaloja, ja yritin jallittaa niitä pintaperho + foampupa yhdistelmällä. Jossain kohtaa vaihdoin siiman päähän kaksi pintapupaa, pimeyden viedessä viimeisetkin näköhavainnot tapsissa roikkuneeseen PNC:hen. Keskitin kalastukseni nyt havaittuihin kaloihin hyvin lyhyillä heitoilla ja uitoilla. Yön pimeydessä isot säynävät aiheuttivat sydämentykytyksiä, suurimman ollessa reilun kilon luokkaa. Taimenten pinta-aktiivisuus ei ollut mitenkään erityisen kova tänä yönä. Sinnikkään yrittämisen jälkeen sain niskakoskesta foam-pupalla n. 45 cm taimenen, joka olikin kaivattu palkinto pitkälle kalastusrupeamalle. Tässä vaiheessa alkoi yön pimeimmät hetket olla käsillä, ja tovin streamerisessiota lukuunottamatta vietin sen sillalla tarinoimassa ja aamun valonkajoa odotellessa.
Jatkoin kalastusta aamun valjettua siinä määrin, että näki heittääkö perhoa jokeen vai metsään. Heti aloitettuani tarjosin larvaa kiven vieressä hyppäneelle taimenelle, joka kelpuutti tarjouksen. Tuloksena nätti pullea n. 40cm läsäkoskelainen. Aamuyöllä, auringon jo alkaessa nousta, alkoi vajaan tunnin kestänyt taimenten aktiivisuuspiikki. Kuningasväylän yläosan poolit täyttyivät kaikenkokoisista hyppivista taimenista. Hyppynäytökset tuntuivat tulevan pulsseittain, siten että minuutin verran oli monta kalaa ilmassa yhtä aikaa, jota seurasi parin minuutin hiljainen hetki. Tämä toistui moneen kertaan... Siiman päähän kaloja ei saanut, ei sitten millään. Kahteen mieheen piikattiin aktiivisia pooleja ilman ainuttakaan kalatapahtumaa. Jäi myös epäselväksi mitä kalat söivät, koska ilmassa, pinnalla eikä kivenkyljissä näkynyt mitään mikä olisi selittänyt kalojen käytöstä. Myöhemmin aamulla toisen kanssakalastajan kanssa keskustellessani, kertoi hän omaavansa Läsältä täysin vastaavan kokemuksen. Tuolloin ilmoilla oli ajatus, että koskeen ajautuu ns. pulsseittain kuoretta tms. pikkukalaparvia. Jälkikäteen ajateltuna, tämä voisi olla ihan hyvä teoria. Kaikkea muuta tuli ympäriinsä räiskineille kaloille tarjottua, paitsi pikkustreameriä.... 😁 No, taas tuli opittua jotain uutta ja ensi kerralla ollaan taas vähän viisaampia.
Kaikkinensa reissusta jäi vähän nihkeä fiilis. Puitteet olivat kyllä kunnossa kuten aina, mutta oma tekeminen ja asenne oli vähän sinne päin. Laiskaa kalastamista, tyhmää höntyilyä ja hätäilyä, tolkuttomasti siimasotkuja ja kruunuksi kyljelleen eteläväylään ja kahlurit rikki. Olisi parempi pysytellä sillalla turisemassa ja valokuvia ottamassa, kun "ei oikein huvita". Puolivaloilla koheltaen ei mikään onnistu kuitenkaan, ja tulee turhautuminen. Kahden luvan reissut Läsälle sopivat itselle paremmin, kun "ei ole niin kiire", ja malttaa ottaa rauhallisemmin.
Kesälomalla ollessani varasin heti Ruunaalta kotiuduttuani yhden luvan Läsälle, kun kerran lomalla olin ja toistaiseksi vedenlämmöt vielä antaa myöden kalastaa. Kesän aikaisemmat kaksi lupaa peruunutuivat korkeiden lämpöjen takia, ja nyt kun tulevien päivien sääennustetta katsoo, voi samoin käydä myös ensi viikon alkuun osuville kahdelle luvalle... Ärsyttää.
Olin jo etukäteen suunnitellut keskittäväni kalastukseni tällä reissulla yöaikaan. Aurinkoisen kosken pommittaminen tuntuu epätoivoiselta, vaikka toki sieltäkin kaloja nousee, mikäli vaan jaksaisi yrittää. Aloitin kalastuksen illalla joskus klo 18 jälkeen, ajan käytyä pitkäksi muiden kalastusta ensimmäiset pari tuntia katseltuani. Ensimmäisen noin tunnin session kalastelin Pohjoisväylää nymfeillä ja pintureilla ilman mainittavia urotekoja... Liian kuuma meinasi olla, hyttysten pakottaessa laittamaan pitkähihaista päälle.
Illan aikana kalastelin pääväylää samoin menetelmin, saaliin koostuessa erilaisista särkikaloista. Kävin myös Eteläväylässä uimassa ja rikkomassa sääreni sekä kahluuhousuni. Illan alkaessa kunnolla hämärtyä, alkoi kalat aktivoitumaan kuningasväylän yläpooleissa. Itse kalastelin pintaperho + pupa yhdistelmällä, johon alkoi kiihtyvään tahtiin säynävät, särjet ja pienet taimenet hakkaamaan. Hämärän syventyessä, alkoi koskessa näkyä isompienkin kalojen pintakäyntejä. Iltahämärän aikaan yksi kanssakalastajista, jonka kanssa olin päivän aikana paljon tarinoinut, tartutti päävirrasta nymfiin todella hienon kirkkaan taimenen. Seurailin väsytyksen vierestä ja kävin tarjoamassa valokuvauspalvelua haavin heilahdettua. Yksi hienoimmista Läsän kaloista, joita itse olen päässyt paikan päällä todistamaan. Hieno kala nostatti itselläkin fiilistä ja toiveita "paremmasta yöstä", iltapäivän ja illan oltua hieman nihkeitä kalastuksen kannalta.
 |
| Kanssakalastajan saama n. 55cm Läsäkoskelainen |
Yön pimennyttyä spottailin tutuista pooleista pinnassa käyneitä kaloja, ja yritin jallittaa niitä pintaperho + foampupa yhdistelmällä. Jossain kohtaa vaihdoin siiman päähän kaksi pintapupaa, pimeyden viedessä viimeisetkin näköhavainnot tapsissa roikkuneeseen PNC:hen. Keskitin kalastukseni nyt havaittuihin kaloihin hyvin lyhyillä heitoilla ja uitoilla. Yön pimeydessä isot säynävät aiheuttivat sydämentykytyksiä, suurimman ollessa reilun kilon luokkaa. Taimenten pinta-aktiivisuus ei ollut mitenkään erityisen kova tänä yönä. Sinnikkään yrittämisen jälkeen sain niskakoskesta foam-pupalla n. 45 cm taimenen, joka olikin kaivattu palkinto pitkälle kalastusrupeamalle. Tässä vaiheessa alkoi yön pimeimmät hetket olla käsillä, ja tovin streamerisessiota lukuunottamatta vietin sen sillalla tarinoimassa ja aamun valonkajoa odotellessa.
Jatkoin kalastusta aamun valjettua siinä määrin, että näki heittääkö perhoa jokeen vai metsään. Heti aloitettuani tarjosin larvaa kiven vieressä hyppäneelle taimenelle, joka kelpuutti tarjouksen. Tuloksena nätti pullea n. 40cm läsäkoskelainen. Aamuyöllä, auringon jo alkaessa nousta, alkoi vajaan tunnin kestänyt taimenten aktiivisuuspiikki. Kuningasväylän yläosan poolit täyttyivät kaikenkokoisista hyppivista taimenista. Hyppynäytökset tuntuivat tulevan pulsseittain, siten että minuutin verran oli monta kalaa ilmassa yhtä aikaa, jota seurasi parin minuutin hiljainen hetki. Tämä toistui moneen kertaan... Siiman päähän kaloja ei saanut, ei sitten millään. Kahteen mieheen piikattiin aktiivisia pooleja ilman ainuttakaan kalatapahtumaa. Jäi myös epäselväksi mitä kalat söivät, koska ilmassa, pinnalla eikä kivenkyljissä näkynyt mitään mikä olisi selittänyt kalojen käytöstä. Myöhemmin aamulla toisen kanssakalastajan kanssa keskustellessani, kertoi hän omaavansa Läsältä täysin vastaavan kokemuksen. Tuolloin ilmoilla oli ajatus, että koskeen ajautuu ns. pulsseittain kuoretta tms. pikkukalaparvia. Jälkikäteen ajateltuna, tämä voisi olla ihan hyvä teoria. Kaikkea muuta tuli ympäriinsä räiskineille kaloille tarjottua, paitsi pikkustreameriä.... 😁 No, taas tuli opittua jotain uutta ja ensi kerralla ollaan taas vähän viisaampia.
 |
| Aamu valkenee Läsäkoskella |
Kaikkinensa reissusta jäi vähän nihkeä fiilis. Puitteet olivat kyllä kunnossa kuten aina, mutta oma tekeminen ja asenne oli vähän sinne päin. Laiskaa kalastamista, tyhmää höntyilyä ja hätäilyä, tolkuttomasti siimasotkuja ja kruunuksi kyljelleen eteläväylään ja kahlurit rikki. Olisi parempi pysytellä sillalla turisemassa ja valokuvia ottamassa, kun "ei oikein huvita". Puolivaloilla koheltaen ei mikään onnistu kuitenkaan, ja tulee turhautuminen. Kahden luvan reissut Läsälle sopivat itselle paremmin, kun "ei ole niin kiire", ja malttaa ottaa rauhallisemmin.
Kommentit
Lähetä kommentti