Toinen pisto Tainiolle
Olkoon tämä kirjoitus jatkoa aikaisemmin tällä viikolla tehdylle raportille reissusta Tainionvirralle. Olisi varmaan jäänyt (ja saanutkin jäädä) kirjoittamatta, mutta yleisön pyynnöstä ja niistä huolimatta raapustan tästäkin nyt merkinnän "kalastuspäiväkirjaan".
Alkuviikosta tehdyn ja hyvin sujuneen reissun seurauksena innostuin vielä toistamiseenkin Tainiolle keskiviikkona 20.6.2018. Alkujaan tälle reissulle piti lähteä kone-ongella kalasteleva kaverinikin mukaan, mutta niin ne suunnitelmat muuttuvat ja taas oltiin omassa hyvässä seurassa matkalla kohti Hartolaa. Luvat Jari-Pekasta noin klo 22 tienoilla ja suunta kohti 3 ja 4 alueita. "Kolmosen" parkkipaikkalla oli Hartolan historian ensimmäinen, E75 valtatien ulkopuolinen liikenneruuhka, joten jatkoin suoraan nelosalueelle. Neloselle ajellessani mietin jo mielessäni, että paska reissu tulossa... Nelosellakin oli porukkaa yksi autollinen, mutta sekaan mahtui kyllä. Kalojen suhteen piteli kovin hiljaista, vaikka ötökkää olisi ollut syötäväksi. Tovin kalastelun jälkeen lähdin vaihtamaan paikkaan ja törmäsin parkkipaikalla veljeksiin, joiden kanssa tulikin sitten lätistyä enemmänkin tulevan yön aikana. Heittelin tuttuun tapaan uomien loppuliu'ut pinturilla läpi saaden pari kertaa kalan nousemaan PP-caddikseen... Ensimmäisellä nousulla vastaiskusta piuhat poikki tippet-ringistä, eli huolimaton solmu... Kala (tod.näk. kirjolohi tai harjus) ei mikään siimankatkoja ollut, mutta olisihan sen nyt voinut näytille ottaa. Toinen nousu vaikutti harjukselta, mutta koukku ei koskaan tavoittanut kalan suupieliä.
Yön alkaessa hämärtää lähdin kohti kolmosaluetta.... Autoja oli parkkipaikalla muutama vieläkin, mutta päätin kuitenkin lähteä rantaan katsomaan tilannetta. Huomasin myös että neljättä kautta palvelevat Vissun Ikonit olivat alkaneet vuotamaan ja vasen sukka oli litimärkä. Kolmonen oli erikoisen hiljainen tänä yönä... Toisaalta jutut kertoivat että alueella oli ollut hurja kalastus- ja kahluupaine koko päivän. Elohopea painui myös alle 10 asteen ja märän sukan kanssa tuli kylmä varsin nopeasti. Päätin skipata pimeän kalastuksen ja jäin taukopaikalle pällistelemään muiden touhuja ja syömään eväitä. Yön pimeinä tunteina kasailin myös käsikopelolla nymfisetin valmiiksi valoisampaa hetkeä varten. Aamun valjetessa päätin käydä kopaisemassa yläosan setillä jossa alhaalla killui aikaisemmin viikolla hyvin toiminut oliivi liimalarva ja yläperhona pieni pt-nymfi. Tovin ruoppaamisen jälkeen ensimmäinen kala löytyi pelikaveriksi... Haavissa kala paljastui hyvin suurella todennäköisyydellä alkuviikosta saamakseni rasvaevälliseksi kalaksi. Nyt kalaa päästiin tutkimaan oikein otsalampun valossa parin arvostelijan toimesta... Lopputulemana kallistuttiin näkemykseen, että suuremmalla todennäköisyydellä kyseinen kala oli leikkaamaton istari kuin luomu. Hetkeä aikaisemmin alempaa koskesta olis noussut toinenkin, massiivista rasvaevää kantanut n. 50m taimen, jonka evät olivat sen verran rujon näköiset, että kyseessä täytyi olla istari. On tainnut evänleikkaajalla olla vain huono päivä... 😀
Jatkoin tovin vielä kalastusta ja sain vielä toisen, noin 50cm hoikan taimenen edellisen alapuolelta, päävirran saumasta, noin kosken puolivälin paikkeilta. Ensimmäinen kaloista kelpuutti PT-nymfin, jälkimmäinen maisteli oliivia larvaa. Hetki tästä sain ottiperhot korkealle puuhun, nykiessäni litkaa pohjasta irti. Märkä sukka ja muutenkin kalastuksellisesti vähän nihkeä yö sai aikaan sen, etten jaksanut enää uutta kalastusperuketta solmia, joten valokuvien räpsimisen jälkeen lähdin mökille nukkumaan kellon näyttäessä noin klo 4.
Sinänsä hyvä, että kahlurit hajosivat nyt, koska ensi viikolla on tarkoitus suunnata pariksi päiväksi Läsäkoskelle. Nyt ehdin käydä hakemassa uudet kahluuhousut Lahdesta torstaina ja Läsäkosken kahluuhousukatastrofilta tod-näk. vältyttiin.
Alkuviikosta tehdyn ja hyvin sujuneen reissun seurauksena innostuin vielä toistamiseenkin Tainiolle keskiviikkona 20.6.2018. Alkujaan tälle reissulle piti lähteä kone-ongella kalasteleva kaverinikin mukaan, mutta niin ne suunnitelmat muuttuvat ja taas oltiin omassa hyvässä seurassa matkalla kohti Hartolaa. Luvat Jari-Pekasta noin klo 22 tienoilla ja suunta kohti 3 ja 4 alueita. "Kolmosen" parkkipaikkalla oli Hartolan historian ensimmäinen, E75 valtatien ulkopuolinen liikenneruuhka, joten jatkoin suoraan nelosalueelle. Neloselle ajellessani mietin jo mielessäni, että paska reissu tulossa... Nelosellakin oli porukkaa yksi autollinen, mutta sekaan mahtui kyllä. Kalojen suhteen piteli kovin hiljaista, vaikka ötökkää olisi ollut syötäväksi. Tovin kalastelun jälkeen lähdin vaihtamaan paikkaan ja törmäsin parkkipaikalla veljeksiin, joiden kanssa tulikin sitten lätistyä enemmänkin tulevan yön aikana. Heittelin tuttuun tapaan uomien loppuliu'ut pinturilla läpi saaden pari kertaa kalan nousemaan PP-caddikseen... Ensimmäisellä nousulla vastaiskusta piuhat poikki tippet-ringistä, eli huolimaton solmu... Kala (tod.näk. kirjolohi tai harjus) ei mikään siimankatkoja ollut, mutta olisihan sen nyt voinut näytille ottaa. Toinen nousu vaikutti harjukselta, mutta koukku ei koskaan tavoittanut kalan suupieliä.
Yön alkaessa hämärtää lähdin kohti kolmosaluetta.... Autoja oli parkkipaikalla muutama vieläkin, mutta päätin kuitenkin lähteä rantaan katsomaan tilannetta. Huomasin myös että neljättä kautta palvelevat Vissun Ikonit olivat alkaneet vuotamaan ja vasen sukka oli litimärkä. Kolmonen oli erikoisen hiljainen tänä yönä... Toisaalta jutut kertoivat että alueella oli ollut hurja kalastus- ja kahluupaine koko päivän. Elohopea painui myös alle 10 asteen ja märän sukan kanssa tuli kylmä varsin nopeasti. Päätin skipata pimeän kalastuksen ja jäin taukopaikalle pällistelemään muiden touhuja ja syömään eväitä. Yön pimeinä tunteina kasailin myös käsikopelolla nymfisetin valmiiksi valoisampaa hetkeä varten. Aamun valjetessa päätin käydä kopaisemassa yläosan setillä jossa alhaalla killui aikaisemmin viikolla hyvin toiminut oliivi liimalarva ja yläperhona pieni pt-nymfi. Tovin ruoppaamisen jälkeen ensimmäinen kala löytyi pelikaveriksi... Haavissa kala paljastui hyvin suurella todennäköisyydellä alkuviikosta saamakseni rasvaevälliseksi kalaksi. Nyt kalaa päästiin tutkimaan oikein otsalampun valossa parin arvostelijan toimesta... Lopputulemana kallistuttiin näkemykseen, että suuremmalla todennäköisyydellä kyseinen kala oli leikkaamaton istari kuin luomu. Hetkeä aikaisemmin alempaa koskesta olis noussut toinenkin, massiivista rasvaevää kantanut n. 50m taimen, jonka evät olivat sen verran rujon näköiset, että kyseessä täytyi olla istari. On tainnut evänleikkaajalla olla vain huono päivä... 😀
Jatkoin tovin vielä kalastusta ja sain vielä toisen, noin 50cm hoikan taimenen edellisen alapuolelta, päävirran saumasta, noin kosken puolivälin paikkeilta. Ensimmäinen kaloista kelpuutti PT-nymfin, jälkimmäinen maisteli oliivia larvaa. Hetki tästä sain ottiperhot korkealle puuhun, nykiessäni litkaa pohjasta irti. Märkä sukka ja muutenkin kalastuksellisesti vähän nihkeä yö sai aikaan sen, etten jaksanut enää uutta kalastusperuketta solmia, joten valokuvien räpsimisen jälkeen lähdin mökille nukkumaan kellon näyttäessä noin klo 4.
 |
| Aamu valkenee Myllykoskella |
Kommentit
Lähetä kommentti