Slovenian kevät 2018 - Osa 1

Johdanto

Viime kesän reissun jälkeen aloitin seuraavan Slovenian reissun suunnittelun välittömästi. Viime vuoden lopulla päädyin ratkaisuun, että seuraavan reissun teen "off-seasonilla" omien talvilomieni puitteissa. Ajankohdaksi valikoitui viikko 16/2018. Kuten myös edellisellä kerralla, nytkin olin matkassa omassa hyvässä seurassa. Tällä kertaa en edes yrittänyt kysellä itselleni matkaseuraa, olihan edellisen vuoden reissu ollut erittäin onnistunut monessakin mielessä.

Jo ennalta tiesin, että kevät on ollut Soca-laaksossa sateinen ja vuoristoissa hyvin luminen. Tämä oikeastaan tarkoitti jo etukäteen sitä, että osa joista oli poissa omista suunnitelmista jo lähtötilanteessa. Hieman korkea ja samea vesi ei varsinaiseti kalastausta estä, mutta itse haen Sloveniasta nimenomaan kirkkaita vesiä ja mahdollisuutta näkyvän kalan kalastukseen pikkuperhoilla.

14.4 - Päivä 1

Lauantai 14.4 oli matkapäivä. Lento saapui Ljubljanaan aikataulussa 18:40 paikallista aikaa. Nappasin vuokra-auton alle ja lähdin ajelemaan kohti Tolminia reittiä, jota en aikaisemmin ole ajellut. Pimenevässä illassa lähdin kurvailemaan pikkuteitä pitkin, Sora jokea seuraillen läpi idyllisten pikkukylien. Monen mutkan ja epäuskon jälkeen saavuin Tolminiin noin 21:30. Olin varannut ensimmäisille neljälle yölle huoneen Tourist farm Pri kafolusta, joka oli itselle ennestään vieras paikka, mutta sijaintinsa takia hyvä valinta suunnitelmieni kannalta. Perillä majoituksessa talon isäntä vielä pyöräytti minulle illallisen ja tuvassa oli yllättäen vastassa muitakin suomalaisia, jotka olivat kalastelleet vaikeissa olosuhteissa pari päivää alueella, ja olivat lähdössä seuraavana aamuna jatkamaan matkaansa.

15.4 - Päivä 2

Olin laittanut kellon soimaan klo 7:50 aamulla. Talon kukko kuitenkin ilmoitti jo huomattavasti aikaisemmin, että olisi aika nousta ylös ja lähteä kalaan. Aamupalalla vaihdettiin vielä suomalaisseurueen kanssa kuulumisia ja sain myös vinkkejä paikoista, jotka voisivat olla kalastettavissa vaikeista sääolosuhteista huolimatta. Näiden keskustelujen seurauksena ensimmäisen kalastuspäivän kohteeksi valikoitui Baca-joki, joka oli sateista huolimatta pysynyt kirkkaana. Suuntasin aamusta paikoille, jotka tiesin jo ennestään ensimmäiseltä Slovenian reissultani kesältä 2016. Tarkoitus oli päästä eroon pahimmista poltteista paikassa, jossa tiesin olevan mahdollisuudet hyviin kaloihin.

Päivän olosuhteet Bacalla:
virtaama: 15-16 m3/s
ilmanlämpö: n. 20c
Aamusta aurinkoista, illalla sadekuuroja

Aloitin kalastuksen pintaperhoa heittelemällä, mutta vaihdoin melko nopeasti siiman päähän nymfin koska minkäänlaista pinta-aktiivisuutta ei näkynyt, ja kalastamani poolit olivat melko syviä. Ensimmäisestä poolista en saanut kaloja, enkä kalahavaintoja. Seuraavaksi siirryin ylemmäs metsän siimekseen, paikkaan josta toissakesänä oli joitakin onnistumisia tullut. Pian PT-nymfiä puraisikin pari pienehköä n. 30 cm taimenta sekä samankokoinen marmoritaimen. Siirryin alemmas kohti syvää poolia, jonka olin hetkeä aikaisemmin ohittanut koska paikalla oli muita. Kyseinen pooli antoi pari hieman aikaisempia isompaa marmormitaimenta. Nämä kieppuivat kooltaan siinä 40 cm tienoilla. Siirryin takaisin poolille josta aloitin kalastuksen ja nyt nousi sieltäkin marmoritaimen näytille... Kokoluokka oli samaa 35 - 40 cm. Ihan mukavia onnistumisia ensimmäiselle päivälle, varsinkin kun marmoritaimenet ovat olleet vähemmistönä edellisillä reissuillani.

Ensimmäisen päivän marmoritaimenia

Loppupäivän yritin etsiä uusia paikkoja, huonohkolla menestyksellä. Iltapäivä meni lähinnä autolla ajellessa ja valokuvia ottaessa.... Pahimmat kalastuspoltteet olin saanut jo sammutettua. Lähdin iltapäivällä vielä kohti Idrijcan lupa-alueen yläosaa, mutta tämä suunnitelma meni pahasti pieleen, koska kyseisellä pätkällä oli menossa mittavat tietyöt. Loppuillan sitten istuin autossa letkassa, joka tasaisin väliajoin pysäytettiin liikennevaloilla. Taivas alkoi vihmoa myös vettä niskaan, joten palasin hyvissä ajoin majoitukseen, kalastamatta heittoakaan Idrijcalla.

Pooli joka antoi reissun ensimmäiset kalat

Bacan hienoja maisemia

16.4 - Päivä 3 

Reissun toiselle kalastuspäivälle olin varannut oppaaksi Lesly Janssenin (Slo-Fly). Tunsin kaverin jo edelliseltä reissultani, joten tiesin mitä odottaa. Lesly koukkasi minut aamulla matkaan majoituksesta klo 9 tienoilla ja suunnaksi otimme jälleen Baca-laakson. Tämä siitä syystä, että alueen muut joet olivat epävakaiden säiden takia kalastuskelvottomassa kunnossa (tai ainakin kaukana optimaalisista olosuhteista). Kohteeksi valitsimme Bacan sivujoen Koritnican. Olin alkujaan suunnitellut että tällä kertaa käyn oppaan kanssa paikoissa, joihin en turvallisuussyistä yksin uskalla lähteä, eli käytännössä Ucja tai Tolminkan yläosa. Olosuhteet nyt kuitenkin olivat sellaiset että em. jokien kalastuksen saattoi unohtaa samantien.

Koritnicalle saavuttuamme aloitimme kalastuksen noin kalastusalueen keskivaiheilta, jossa joki virtailee vielä kohtuullisen tasaisena. Siiman päähän valikoitui tietysti pintaperho. Kalastus oli edelliseltä vuodelta tuttua pocketien pintaperhostelua "high sticking" tekniikalla ja aina mahdollisuuksien mukaan näkyvän kalan kalastamista. Juuri tässä näkyvän kalan kalastuksessa oppaan ammattitaito nousee erityisen arvokkaaksi. Opas nimittäin pystyy paikkatuntemuksensa ja harjaantuneiden silmiensä avulla spottaamaan kalat aivan uskomattomista paikoista virtojen altakin.

Koritnican keskivaiheen "tasaista maastoa"

Saalis koostui lähinnä pienistä taimenista ja marmoritaimenista, suurimpien yksilöiden ollessa vajaat 30 cm mittaisia. Kalastus oli kuitenkin mieleeni, koska pidän luonnokauniista paikoista ja siinä mielessä Koritnica oli loistava kohde. Edestään löysi toinen toistaan upeampia paikkoja...

Mykistävän kauniita paikkoja

Lyhyen kenttälounaan jälkeen jatkoimme matkaa kohti joen yläosaa, joka on muodoiltaan vuolaampi ja maisemiltaan vielä upeampi. Jokea seuraileva tie nousi harjanteen päälle ja itse joki virtaili syvällä jyrkässä kanjonissa. Kalastelin vuoroin pintaperholle, vuoroin yhdistelmällä nymfi + indikaattori. Pari hieman parempaakin kalaa tuli spotattua, mutta siiman päähän en niitä saanut. Kaikkinensa upea paikka luonnonkauneutta ja rauhaa arvostavalle kalastajalle. Mikäli tavoitteena on suuret kalat, on niiden löytäminen huomattavasti helpompaa alueen isommilta joilta.

 Virranreunojen kalastusta pintaperholla. Tekniikka nosti kuohuista useita taimenia, kuohun antaessa näkösuojaa.

Jokainen pocketti ronkittiin tarkasti läpi.

Saavutettuamme kalastusalueen ylärajan kello oli noin neljä iltapäivällä, joten tehokasta kalastusaikaa oli vielä muutama tunti jäljellä. Suuntasimmekin Bacalle jossa opas esitteli minulle useamman hyvän kalastuspätkän ja antoi myös vinkkejä seuraavaa päivää varten pidemmästä, hyvin erämaisesta ja luonnonkauniista paikasta ja mihin voisin autoni jättää turvallisesti ja mistä pääsisin takaisin ihmisten ilmoille jne. Illan Bacan kalastus oli melkoista "poolihyppelyä" ja saaliiden osalta aikamoista ilotulitusta. Heti ensimmäisestä poolista nymfiin täräytti UPEA noin puolimetrinen marmoritaimen. Tämän kalan osalta ei tarvinnut miettiä oliko kyseessä hybridi vai puhdas marmori. Samainen pooli antoi vielä yhden pienemmän taimenen. Seuraavasta poolista bongattiin hyvänkokoinen kala jota lähdin yrittämään nymfillä. Parin heiton jälkeen kala kelpuutti perhon ja suureksi yllätykseksi paljastui varsin näyttäväksi kirjoloheksi. Bacan alaosia lukuunottamatta joen kaikki kalat ovat villejä ja useamman padon takia alapuolisten jokien istarit ei Bacan alaosaa pidemmälle pääse nousemaan. Kirjolohet eivät myöskään lisäänny Bacassa. Kyseinen kirjolohi oli todennäköisesti laitoskarkuri joen latvoilla olevalta kalankasvattamolta ja joutui "rodullisen puhdistuksen" uhriksi. Itsellänihän ei valtuuksia tai suuria intressejä veritekoon olisi ollut, mutta aluetta hallinnoivaan kalastusseuraan kuuluva opas ei epäröinyt hetkeäkään ja kertoi myös tämän olevan kalastusseuran linjaus näiden luonnonkalapätkien suhteen. Loppuilta toi mukanaan vielä yhden melko hyvänkokoisen marmorin karkuutuksen juuri ennen haavin heilahtamista. Kaikkinensa upea päivä ja oppaan palkkaaminen osoittautui taas jokaisen pennin väärtiksi.

Todella upea noin puolimetrinen marmoritaimen

17.4 - Päivä 4

Olin edellisenä päivänä saanut oppaalta vinkkejä useamman kilometrin pituisesta kanjonijaksosta Bacalla, jossa en varmasti törmäisi muihin, mutta josta en myöskään pääsisi pois kuin kulkemalla koko pätkän tai palaamalla takaisin samaa reittiä kuin mistä olin tullutkin. Tiistai oli aamusta alkaen aurinkoinen ja päivästä kehkeytyi reissuni ensimmäinen hellepäivä. Kuljin pätkää 2-3 kilometria, paikoin hyvinkin haasteellisessa maastossa ja jouduin toteamaan virtaaman olevan hieman liian kova kyseisen pätkän kalastamiseen mukana olleilla välineillä. Olin kulkenut jo pari tuntia jokivarressa kun puhelimen GPS:llä tarkistin, etten ollut edes puolivälissä pätkää. Koska näillä virtaamilla poolit oli todella syviä ja kovavirtaisia, ei kalastuksesta tahtonut tulla mitään. Päätin kääntyä takaisin palata autolle samoja jalanjälkiä kuin olin tullutkin. Näin kuitenkin mahdollisuuden pieneen oikaisuun kun luulin autotien näkyvän kiivettävissä olevan jyrkänteen päällä.... Ja kiipesihän sen tosiaan, mutta kyseessä oli junarata. Junaradan reuna oli kuitenkin maastoa huomattavasti nopeampi kulkea ja pääsin lopulta melkoisen hikisen tetsailun jälkeen takaisin autolle noin tunnissa. Tähän tutkimusretkeen tuhraantui 3-4 tuntia, heittämättä käytännössä heittoakaan.

Autolle päästyäni lähdin ylemmäs katsomaan edellisenä päivänä minulle vinkattuja pooleja. Kalat osoittautui nyt haasteellisiksi pyydettäviksi sään muututtua puolipilvisestä ja tihkusateisesta täysin kirkkaaksi ja helteiseksi. Ylimmällä minulle osoitetuista pooleista spottasin kosken reunalta, täysin tyynestä kohdasta pintovan kalan, jota lähdin yrittämään. Pääsin lähestymään kalaa suoraan alavirrasta kivien suojassa ja heitin PP-caddiksen tyrkylle arviolta n. 5 metrin päässä kalasta. Kala kelpuutti pinturin ja paljastui pienehköksi, arviolta noin 35 cm kauniiksi hybridiksi. Erittäin mukava kalastustapahtuma kun pystyt näkemään kalan ja sen reaktiot alusta loppuun asti.

Pinturin kelpuuttanut hybridi

 Ylempänä koskessa nymfiä puraisi vielä muutama hybridi sekä kosken niskalla pääsin vielä narramaan paria spotattua kalaa pintaperhoilla. Kalat eivät pintaan nousseet, mutta nymfi kelpasi molemmille. Toinen irtosi ennen haavia ja toinen osoittautui noin 35 cm marmoritaimeneksi.

Illaksi lähdin vielä Koritnicalle ottamaan valokuvia, koska edellisenä päivänä tripodini oli jäänyt autoon enkä saanut otettua haluamiani "long exposure"-kuvia. Samalla myös kalastelin muutaman poolin / pocketteja pinturilla ilman mainittavia saaliita. Tämä päivä osoittautui vaikeaksi ja homma meni vähän yliyrittämiseksi. Aamulla "hukattu" 3-4 tuntia sai aikaan sen, että aloin vilkuilla kelloa ja miettimään kuinka paljon minulla olisi vielä aikaa. Tähän vielä päälle vähän "multitaskaamista" (kalastaisiko pinturilla vai nymfillä, pitäisikö mennä jonnekin muualle, ottaisiko kuvia, pitäisikö ottaa autosta kokonaan toinen setti jne). EI NÄIN!

Vuoroin valokuvausta, vuoroin kalastusta ja välillä vähän molempia minkä seurauksena mihinkään ei tullut keskityttyä kunnolla.

Tämä oli myös alustavien suunnitelmien mukaan viimeinen kalastuspäivä Tolminin alueella, koska seuraavana aamuna oli tarkoitus suunnata Idrijcan yläosille uuteen majoituspaikkaan. Kolme Bacan laaksossa vietettyä kalastuspäivää olivat osoittaneet sen, että kalat eivät oikein olleet vielä heränneet pintaravinnon perään, eikä pintomista näkynyt muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuunottamatta. Vähäiset pintomiset ajoittuivat päivän kuumimille tunneille, jolloin pieniä vaaleita päikkäreitä kuoritui satunnaisesti siellä täällä.

Seuraavassa osassa kirjoitan viimeisestä kolmesta kalastuspäivästä, jotka tuli vietettyä helteisessä ilmassa Idrijcalla.