PÄIVÄ 9, 5.6.2017
Viikonloppuna samaan majoitukseen tuli tuttuja naamoja edellisen vuoden reissulta Antin ja Veeran karautettua Opelilla pihaan koko perheen voimin. Oltiin etukäteen jo puhuttu Antin kanssa että käydään yksi lupa heittämässä kimpassa, Veeran pitäessä välipäivää kalastuksesta. Kohteeksi valikoitui jälleen Idricjan B-district. Tässä vaiheessa kyseiseltä lupa-alueelta alkoi jo löytyä ns. tuttuja paikkoja. Täysin uusien paikkojen etsiminen on työlästä ja aikaa vievää hommaa, joten tässä vaiheessa reissua jo aikaisemmin löydetyt ja hyväksi todetut paikat houkuttelivat eniten. Aamu oli pilvisempi kuin aikaisemmat päivät, sääennusteiden mukaan mitään kalastukseen vaikuttavaa ei kuitenkaan ollut taivaalta tulossa.
Päivä starttasi nymfisetin kasaamisella. Kalastus kohdistui aluksi tutun koskijakson alapuolella olevaan virtaan, kohtaan jota en aikaisemmin ollut kalastanut. Tämä pisto ei mitään mainittavaa tuonut, lähinnä pienehköjä 30-35cm kirjolohia. Matka jatkuikin kohtuullisen nopeasti koskijaksolle jossa tiesimme olevan mahdollisuuksia isompiin kaloihin ja mielekkäämpään kalastukseen. Heti kosken loppuliu'ussa tuli pari tärppiä melko lyhyessä ajassa. Itselleni osui aloitukseen myös yksi kooltaan hieman parempi kala, joka tuli kuitenkin haaviin ilman rajumpia syöksyjä. Mustan pt-nymfin kelpuuttanut kala osoittautui 51 cm kirjoloheksi.
 |
| So close, so far! |
 |
| Takaisin vapauteen |
Etenimme koskea ylöspäin, kosken monttuja nymfeillä ronkkien. Loppuliu'un yläpuolella olevan kovemman putouksen/virran reunasta junttasi itselleni kiinni todella lupaavan oloinen kala. Paikassa oli todella kova virta ja vettäkin sen verran että lippalakki ei olisi pinnalle jäänyt jos pohjassa olisi seisonut. Tätä kalaa ei vavalla käskyttäminen paljoa kiinnostanut, sen painellessa keskelle kovaa virtaa pohjaan juromaan. Pian koukkukin irtosi kalan leuasta ja arvoitukseksi jäi mikä tai minkä kokoinen kyseinen kala oli. Näköhavainnon perusteella kyseessä oli kuitenkin sen kokoinen mötkö, että jos ihan kunnolla olisi ryhdytty tappelemaan, olisi kalan ylös saaminen edellyttänyt kalan (kalastajan) taluttamista loppuliukuun haavimista varten.
 |
| "Vihreän joen rannalla" |
Itse en tämän jälkeen tällä koskijaksolla enää kaloja saanut, joskin täytyy todeta että kalastus / kalastuspaikat jäivät muutamaan syvään monttuun ja kiventakuseen. Antti sen sijaan onnistui uittamaan nymfinsä kiven takana montussa olleelle, upealle koiraskirjolohelle. Itselle lankesi haavimiehen homma Antin ollessa heittoasemissa ison kivenlohkareen päällä. Täytyy sanoa että haavi kädessä, vyötäröä myöden koskessa seistessä, vastuu painaa hartioita huomattavasti enemmän kuin "omaa kalaa" väsytellessä. 😁
 |
| Allekirjoittaneen haavima kolli |
Lounastauon jälkeen nokka kääntyi koskipätkälle lähellä kalastusalueen ylärajaa. Kalaisaksi tiedetty pätkä oli kuitenkin lievä pettymys annettuaan "vain" jokusen kirjolohen ja sattumataimenen. Koskella oli tosin muitakin, joten monttujen "tyhjyys" saattoi johtua ihan siitä, että joku oli paikat hetkeä aikaisemmin kolunnut ja kalat säikytellyt.
 |
| Idricjan B-lupa-alueen maisemia |
Illaksi oli tarkoitus mennä mietovirtaiselle poolille, jossa tiedettiin olevan paljon isoa kalaa. Tämä tieto oli kuitenkin monella muullakin ja rannalla seisoikin ukkoja jo rivissä. Paikka itsessään ei mikään erityisen "kaunis" ollut, joten oli kohtuu helppo päätös, ettei tähän jäätäisi jonottelemaan. Iltasyönnin alkaessa lähes jokainen pooli täyttyy ruokailevien kalojen tuikeista, joten nyt piti vaan keksiä joku muu pintaperhokalastukseen soveltuva pooli, joka pitäisi sisällään isoja kaloja. hetken pähkimisen jälkeen päädyttiin paikkaan, jossa olin muutamaa päivää aikaisemmin itse ollut iltasyöntiä todistamassa. Ennen pintahässäkkää kävin vielä alapuolista koskea ronkkimassa nymfeillä, mutta kalat olivat jostain syystä todella passiivisia.
Puoli yhdeksän maissa aloin tarjoilla syvän virran reunaan #12 nelson caddistä ja jo ensi heitolla montusta nousi kala perhoa katsomaan. Sama toistui pari kertaa mutta tartutukset eivät onnistuneet. Hetken päästä poolissa alkoi jokailtainen, raivoisa pintominen. Onnistuin muutaman nousun taas sössimään, jonka jälkee täytyi vaihtaa perhoa (sössityn koukutuksen jälkeen samaan perhoon ei enää otteja tule). Nyt siiman päähän päätyi #12 cädäri, johon pian ottikin kiukkuinen kirjolohi. Hieman ennen haavimista piuhat menivät kuitenkin poikki... Nopeasti tuleva hämärä tekee solmujen tekemisestä vaikeaa, joten takaraivoon alkoi hiipiä pikku paniikki. Laitoin menetetyn cädärin tilalle toisen mokoman ja ensi heitolla perhoon tuli äkäinen hyppytärppi. Kalastin edellisenä päivänä Trebulla kasatulla #4 8' setillä, joka on selkeästi yleensä käyttämääni #4 9' vapaa kevyempi. Tärpistä lähtien tuli selväksi, että nyt siiman päässä on ns. "peruskalaa" voimakkaampi vastus. 8 jalan vavan kanssa meinasi jopa tulla vähän hätä, koska yleensä käyttämälläni vavalla pystyy kalaa käskyttämään huomattavasti paremmin. Kovan tappelun, muutaman rajun syöksyn, pohjaan juromisen ja hypyn jälkeen sain vinssattua kalan haaviin. Kala paljastui puolimetriseksi koiraskirjoloheksi... kerrassaan upea otus, ja mikä parasta, pintaperholla. Pönökuvan jälkeen kello näytti 21:15 ja oli aika suunnata takaisin majapaikkaan illalliselle.
 |
| #12 cädärin kelpuuttanut koiraskirre |
PÄIVÄ 10, 6.6.2017
Yhdeksän perättäisen kalastuspäivän jälkeen poltteet kalaan ei olleet enää kovin kovat, varsinkin kun päiväksi oli luvattu ukkosmyrskyä. Pitkään nukuttuani harkitsin viettäväni viimeisen päivän ns. huoltopäivänä ja pakkaavani kamat kuivana seuraavana aamuna koittavaa kotimatkaa varten. Aamupalan jälkeen sää oli kuitenkin vielä nätti ja mietin: "kalaanhan tänne on tultu". Otin kuin otinkin vielä luvan viimeiselle päivälle ja päätin suunnata pikkujoelle, siinä toivossa että ne pysyisi paremmin kalastettavana kovan sateen sattuessa. Tovin tyhjän pyytämisen ja kalojen säikyttelyn jälkeen vaihdoin pinturit ja nymfit aina toimivaan... kyllä vain, mustaan liitsiin. Ahtaissa heittopaikoissa pinturin/nymfin tarjoaminen puiden ja puskien alle oli vaikeaa. Liitsillä sen sijaan ei tarvinnut tavoitella vapaata uittoa, joten näissä olosuhteissa järkeilin sen olevan paras vaihtoehto. Kauaa ei mustaa liitsiä tarvinut pooleihin viskoa kun perhoa tukistettiin ensimmäisen kerran. Siiman päästä löytyi suivaantunut kirjolohi. Jatkoin samaisen poolin kalastusta, koska pienessä joessa, rifflejen väleissä olevissa syvissä pooleissa oli aina useampi hyvä kala. Pari heittoa myöhemmin siima pysähtyi jälleen, mutta toisin kuin kirjolohet, tämä kala ei lähtenytkään taivasta kohti. Kala ei suostunut pintaan, vaan juroi voimalla poolin pohjalle ja kallioiden alle. Tässä vaiheessa olin aika vakuuttunut että siiman päästä löytyy marmomitaimen. Tovin jatkuneen pumppaamisen ja pitkin poolin reunaa kävelyn jälkeen paineistus alkoi toimia ja kala väsyä. Haavin heilahduksen jälkeen pussista löytyi karvan vaille puolimetrinen, todella kaunis ja vanttera taimen. Saaliin arvoa nosti sen saantipaikka, vaatimattoman kokoinen pieni puro!
 |
| Pienen puron suuri asukki |
 |
| Matalien koskipätkien väleissä olevat poolit pitivät sisällään hyviä kaloja. |
Tässä vaiheessa taivaalta alkoi tulla vettä niskaan. Metsän keskellä kulkeva pieni puro oli kuitenkin suojaisa, joen päälle kaartuvien puiden ansiosta. Jatkoin kalastusta hyvän tovin vielä ylävirtaan saaden yhden kirjolohen ja yhden siimat katkoneen tärpin. Tässä kohtaa sade oli yltynyt ja luvattu ukkosmyrsky alkoi uhkaavasti lähestyä. Lounaan jälkeen menikin sitten "kakka tuulettimeen". Taivas tippui niskaan sellaisella voimalla, että käytännössä kaikki alueen joet samentuivat. Takaisin majoitukseen ajellessani kävin katsomassa Idricjaa, jonka vesi oli noussut hetkessä 1-2 metriä. Kristallinkirkas vesi oli muuttunut parissa tunnissa ruskeaksi kuravelliksi, mikä tarkoitti kalastuksen loppumista. Itseäni tämä ei enää kauheasti harmittanut, koska tämä oli viimeinen päivä ja alkujaan ei lupaa pitänyt edes ottaa. Toisaalta nyt harmitti aidosti myöhemmin paikalle tulleiden tuttujen puolesta. Viimeisessä Slovenian reissua käsittelevässä kirjoituksessa teen
yhteenvedon reissusta, opituista asioista ja listaan parhaiten toimineet
perhot kuvineen ja resepteineen.
 |
| Idricja - Tätä ei kukaan Sloveniaan kalastamaan matkustava halua nähdä. |
Kommentit
Lähetä kommentti